Almeren MM

On se kovaa hommaa uida 4km, pyöräillä 120km ja juosta 30km putkeen. Ja niin kovaa kuin pystyy. Ensimmäinen kokeilu tältä matkalta tuotti hyvän tuloksen ja sijoituin 20-24 sarjan MM-kisoissa sijalle 4, ajalla 6h49min58sek. Tässä selostus kisan kulusta:



Tästä se kaikki alkoi. Poika lähdössä jopa itsevarmana kohti starttia. Kyynärpää taktiikalla eturiviin, "ei ne age-groupperit osaa kuitenkaan uida". Lähtölaukaus pamahtaa, matkaan. Heti rannalta mereen juoksussa kymmenen menee raivolla ohi. Uimaan päästessä äijää vilisee molemmilta puolilta ohi ja iskua tulee kaikkialta. Potku naamaan, joku vetää jalasta, menee hermot. Yritän hakea reunalta omaa tilaa ja uinti alkaa sujumaan hiukan paremmin. Avomerelle päästessä aallot yllättävät täysin. Päälle puolet matkasta uidaan kovaan vasta-aallokkoon. Tekniikka ei pysy kasassa, suunnistaminen on vaikeaa ja kaiken lisäksi aamuaurinko paistaa ikävästi silmiin. Suomipoika helisee meressä ja yrittää vaivoin suoriutua uinnista. Onneksi poijut alkaa kääntymään rannalle päin ja uinti lähenee loppua. Nousen laiturilta ylös ja katson kelloa, 1h15min, aivan uskomattoman hidas uinti. Ei lähtenyt hyvin käyntiin. Onneksi on vielä matkaa jäljellä.



Vaihtoalueella ei suju ja menetän aikaa etsiessä omaa pyörää satojen muiden joukosta. Sukat jalkaan ettei tule hiertymiä ja menoksi. Pyöräily alkaa kovaan vastatuuleen ja alan saavuttamaan muita kilpailijoita. Muutaman kilometrin jälkeen käännytään takaisin päin ja myötätuuli helpottaa matkan tekoa. Pitkiä suoria, sivu-, vasta- ja myötätuulta. Saan pitkiä letkoja kiinni. Kaikki ei noudata 12m peesisääntöä. Onneksi kukaan ei jaksa jäädä roikkumaan minun perääni. Näen numeroista, että minun sarjalaisia jää paljon taakse, nyt on hyvä vauhti päällä. Ensimmäinen 60km kierros meni aikaan n.1,5h. 40km/h keskinopeus, juuri sitä vauhtia mitä ajattelinkin ajaa. Vastatuuli pätkät rassaa yksinäistä ajajaa. Enää ei näy montaa ajajaa edessä. Odotan, että takaa tulisi joku tempokone vetämään vastatuuliosuudet. Niissä 12m peesistä on vielä suuri apu. Ketään ei näy. Omat juomat alkaa loppumaan ja otan järjestäjien urheilujuomaa. Aivan liian vahvaa ja palaute tulee nopeasti. Pala nousee kurkkuun ja vatsa menee kipeäksi. Seuraavalla huoltoasemalla otan vettä ja yritän imeä mahdollisimman monta geeliä ennen juoksuvaihtoa. Etureidet alkavat kiristämään 100km kohdalla ja pientä krampinpoikasta on jaloissa. Nyt täytyy hiljentää ja säästellä juoksua varten. Toinen kierros menee 5min hitaammin. Ihan hyvä ajo yksin ajettuna. Aikaa menee pyöräilyyn 3h6min.



Vauhtipaikalla taas vaikeaa löytää omaa telinettä. Huomaan, että meidän sarjan telineissä on vasta kaksi pyörää, joten olen kolmantena. Hyvä kisa tähän asti. Juoksu on vaikeaa heti alussa. Etureidet on erittäin jäykät. Lämpö alkaa tuntumaan myötätuulessa välittömästi, parhaimmillaan +30c. Vatsa kipeytyy ja on pakko käydä vessassa 5km jälkeen. Tämän jälkeen juoksu alkaa avautumaan. Kovia juoksijoita tulee muutamia ohi. Onneksi he eivät ole samassa sarjassa. 8km kohdalla alkaa juoksu rullamaan. Hämmästyn itsekkin fiilistä. Kilometrit taittuvat nopeasti ja juoksu on nautinnollista. Tankkaan geelin joka juottoasemalla, otan kaksi mukia vettä ja laitan kaksi sientä olkapäille viilentämään. 17km kohdalla Britti, jonka tiesin olevan minun sarjassani juoksee minusta ohi. Lähden juoksemaan perään ja päätän, että tästä en putoa. 18km kohdalla reidet alkaa tilttaamaan ja kaveri katoaa.



20km kilometriin asti juoksu tuntuu vielä juoksulta, mutta sitten alkaa jalkaa painaa ja rankasti. Etureidet on kuin puuta, mutta onneksi ne ei kramppaa. Juottoasemilla joudun jo ottamaan järjestäjien tarjoamaa purtavaa kun omat eväät on loppuneet. Hammasta purren yritän juosta, kaikki mitä jäljellä on, on jo pelissä. Juottoasemilla otan muutaman kävelyaskeleen, jotta saan kaiken kurkusta alas. Viimeinen 6km suora alkaa kohti maalia. Sattuu, ei jaksa enää, mutta on pakko. Onneksi vastatuuli hiukan lieventää lämpöä. 3km maaliin, nyt olen jo voiton puolella. Viimeinen rutistus kiukulla ja ylitän maaliviivan. Meinaan kaatua, päässä heittää. Järjestäjät ottavat kiinni ja vievät telttaan palauttelemaan. Puolituntia menee omissa maailmoissa. "Hullun hommaa tää".

Jälkeenpäin kuulin, että sijotuin neljänneksi omassa sarjassa. Voittaja oli selkeä ja hävisin hänelle 40min. Toiseen sijaan jäi n.10min ja kolmanteen lopulta n.6min. Suoritus oli ihan hyvä, mutta ei sellainen mitä lähdin hakemaan. Jokaisessa lajissa oli parantamisen varaa ja uskoisin, että hopeiseen olisi ollut saumat huippupäivän sattuessa. Mutta ensimmäinen näin pitkä matka urallani, joten täytyy olla tyytyväinen. Lause "hullun hommaa tää" vaihtui illalla seuraavan kisan suunnitteluksi. Nopeasti kipu unohtuu ja hyvät hetket jää vain mieleen.:)
Tulokset

Hienoimman suorituksen suomalaisista teki Tiina Boman, joka oli kuudes naisten pro-sarjassa. Suomen pro-miehillä oli epäonnea matkassa. Jarmo Hast hylättiin peesirikkomuksen takia. Hän sai kuulla tästä vasta maalissa, uskomatonta. Teemu Toivanen oli kaatunut viimeistelyharjoituksissa ja vammojen takia joutui keskeyttämään. Lemmettylän Teemulla ei tainnut sattua paras päivä tähän kisaan ja Teemu oli pro:ssa 25. Ikäluokka sarjoissa tuli suomalaisilta muutama kymppisakkiin sijoittuminen, joten ihan hyvä päivä kaikenkaikkiaan.

Kiitoksia Laserplussalle reissun tukemisesta. Matkaseuralle Aleksille ja Zugelle, hieno lomareissu tuli samalla. Kiitos myös miltei ammattimaisista hienoista kuvista ja maalin huollosta Arja Lemmettylälle.