Ei hyvä, ei huono, vaan kohtalainen kisa Joroisissa

Yksi kauden pääkisoista on nyt kisattu ja tuloksena 8 sija yleisestä sarjasta ajalla 4h16min.

Kisapaikalle saapuessa oli mahtavaa nähdä väkimäärä uintipaikalla. Taitaa triathlon alkaa nostamaan suosiotaan räjähdysmäisesti. 450 starttaaja noin hienossa kisassa. Peukut sille!

Kisaan oli hienoa valmistautua ja latautua kun tiesin, että olen elämäni parhaassa kunnossa. Ainoana huolenaiheena oli palautuminen Kiskon ja Kokkolan kisoista.

Uinti lähti kivasti liikkeelle ja aloin vetämään kakkosryhmää. Uinnista rantauduin kohtalaisen hyvällä ajalla ja muutama kova nimi oli vielä takana, joten pyöräilyyn oli hyvät asetelmat.

Tein aivan uskomattoman hitaan vaihdon ja siitä sisuuntuneena aloitin pyörän todella kovaa. Söderdahlin Kaitsu ja Joel Jokinen jäi perääni ajamaan, kunnes 15km kohdalla Lemmettylä sai meidät kiinni. Kova aloitus tuntui hiukan jaloissa ja tyydyin kakkospaikkaan meidän "letkassa". Peesaus on aiheuttanut eri foorumeilla kovaa keskustelua. 10m peesiraja on vielä sellainen, josta saa hyvän imun päälle 40kmh vauhdeissa. Jopa 20m rakoa auttaa vielä imun syntymisessä, puhumattakaan henkisestä hyödystä. Kärjessä on kohtalaisen samantasoisia kuskeja ja letkoja syntyy tämän takia. Tällä hetkellä tämä nyt kuuluu lajiin ja sillä siisti. Jos halutaan, että urheilijat tekee oman kisan niin silloin pitää kisat järjestää väliaika lähdöillä. Omasta ajosta voin sanoa sen, että yritän pitää välin yli 10 metrissä. Toki tulee aina haitariliikettä ja limiteillä käydään. Sitä en tiedä, enkä kommentoi miten minun perässäni tai edelläni ajettiin. Se ei vaikuta omaan lopputulokseen. Peesivalvoja ajoi kuitenkin miltei koko kisan meidän vierellä ja tietääkseni kukaan ei saanut varoitusta saati rangaistusta. Mutta takaisin kisaan. Sykkeet olivat jostain syystä pyörällä alhaalla ja ajoni oli runnomista pyörittämisen sijaan. Tiesin, että ainakaan pyöräjalkani ei ollut yhtä vahva mitä alkukaudesta. Viimeisellä kympillä huomasin, että reidet alkavat olemaan aika tyhjät ja juoksuosuus alkoi hiukan pelottamaan.

Vaihtoon saavuin viidententä. Juoksun alkupätkä tuntui todella vaikealta ja Lemmettylä, Söderdahl ja Jokinen karkasivat. Reidet kiristi ja jouduin juoksemaan todella hitaasti ensimmäisen nousuvoittoisen osuuden. Tasaiselle päästessäni jalat alkoivat rullamaan ja kramppiherkät etureidetkin alkoivat toimimaan. Joka kierros tuntui paremmalta, mutta silti fiilis oli kuin reippaalla lenkillä olisi ollut ja kova yritys jäi uupumaan mitä tällaisessa kisassa vaaditaan. Toivanen, Luoto ja Kohonen menivät odotetusti ohi juoksussa. Lopussa sain rutistettua sen verran, että Jokinen jäi taakse.

Kisaan voin olla tyytyväinen vaikka huippusuoritusta ei tullut. Jalat olivat kummallisen pehmeät pyöräilyssä ja jouduin tekemään ajon kanssa turhan paljon töitä, joka taas söi juoksuvauhtia. Se oli hienoa, että näinkin pehmeällä fiiliksellä kulki noin kovaa, joten suunta on oikea. Voi olla, että palautuminen jäi puolitiehen kahdesta perusmatkan kisasta edeltävinä viikkoina. Ne molemmat kuitenkin käytiin aika lämpimissä keleissä. Siihen kun vielä lisää kohtalaisen rankat työpäivät niin soppa on valmis. Tosin tämä on jossittelua, joten teen sitten ensi vuonna kovan kisan.;)

Nyt palauttelua ja suunta kohti Kööpenhaminan täyttä matkaa. Toivottavasti siellä on paras terä.

Ja onnittelut kaikille mitalisteille ja urakan suorittaneille! Iso kiitos myös kisajärjestäjille hienosta tapahtumasta! Savolaiset ne näköjään osaa järjestää kisoja!