Kaudesta 2016 muototui osaltani vähiten urheilua sisältämä kausi pitkään
aikaan. Vaikkakin kisailin jo keväällä täydellä matkalla niin kesän
triathlonkarkelot jäivät minun osalta hyvin vähiin. Kiireiden keskellä
motivaatio hiukan tippui ja lukuisat sairastelut veivät tärkeän treeniajan
pois. Välillä näin, onneksi kyseessä ei ole maailman tärkein asia. Tärkein asia
konttaa, leikkii ja tuhisee unissaan ja se toinen on sen äiti.
Luulen eläväni tällä hetkellä ruuhkavuosia ja aika on kortilla. Aion silti
pitää kiinni triathlonista, koska se antaa niin paljon positiivisia fiiliksiä
ja iloa elämään. Ensi kaudelle on jo suunniteltu uudet kujeet kisojen ja
treenien osalta. Treeneissä määrää vähemmän ja tehoja enemmän. Treeni muuttuu
merkittävästi viimeisien vuosien sapluunaan, mutta selkeitä muutoksia on
välillä tehtävä. Nyt se tulee pakon edestä.
Ensi kauden pääkisat on jo
lyöty lukkoon. Varma on IM Köpis elokuussa. Melkein varma on Joroisten puolikas
heinäkuussa ja Challenge Venetsia kesäkuussa. Jos töiden osalta ei tule esteitä
niin kausi alkaa siis täydellä matkalla kesäkuussa. Edelleen tavoitteena on
täydellä matkalla sub 9. Muille matkoille vauhti on jo löytynyt, mutta täydellä
matkalla en ole vielä tehnyt itseä tyydyttävää suoritusta. Siinäpä porkkana, ja
iso sellainen.:)
Ohjelmoitu
harjoitteleminen kohti ensi kesää alkoi marraskuun alussa ja onpa taas hienoa
huomata kun jokaisen treenin jälkeen kehittyy ja tekeminen helpottuu.:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti