Treenit sujuu koulu ja työhommien ohella mainiosti. Pari kisaa olen jo kerenny vetämään pyörällä ja juosten. Pyöräilyssä vauhti oli ensimmäisissä lähdöissä hiukan hakusessa mutta nyt näyttää jo kulkevan paremmin. Juoksu on parantunut todella paljon! Ennen juoksukisat ovat olleet lähinnä pakkopullaa, mutta nyt ainakin siitä yhdestä 12km startista tuli nautittua oikein kunnolla. On se hienoo kun on helppoo ja jalat rullaa.;) Toivottavasti vauhti näkyy myös triathlon kisoissa.
Challenge Kraichgau on se kisa missä kesän kapinat pyöräytetään tri:n osalta käyntiin. Kyseessä siis puolimatkan kisa Saksassa ja lähtölista näyttää suhteellisen kovalta. Age-groupissa kisailen, joten voitto 25-29 sarjasta on ainut tavoite.
Uusi tri-pyöräkin on jo alla. Nimittäin Cervelo P2 FFWD:n kiekoilla. Se on herkku! Kiitos Ilosen Samulle Signatureen, siellä homma toimii. Laitan kuvia kaikilla specseillä kunhan saan niitä räpsittyä.
maanantai 10. toukokuuta 2010
tiistai 30. maaliskuuta 2010
Pirkka, Kanaria ja leirikisa
Hei vaan taas. Kaikkea kivaa mukavaa on tapahtunut viimeisen kuukauden aikana ja tässä tulee pienimuotoista selostusta tapahtumista.
Pirkanhiihto tuli koettua maaliskuun alussa. 90km hiihto oli aika kokemus. Sukset oli rasvattu vimpan päälle ja tarkoitus oli tehdä kova treeni ja nauttia kisasta. Hiihto kulki hienosti lähes koko matkan. Suksien luisto oli todella hyvä 20km asti, mutta sitten alkoi luisto huononemaan ja tämän huomasi alamäissä kun äijää painoi takaa ohi. Hiihto sujui jopa aika kovilla sykkeillä 40km asti jolloin oma vauhti alkoi hiukan tasaantumaan. Väli 40-75km meni aika treenivauhtia ja viimeinen 15km taas ihan kelpo kyytiä. Maaliin tulin ajassa 5h27min ja hiihto meni kutakuinkin juuri miten olin ajatellutkin. Kaikista positiivisin asia oli, että mies ei hyytynyt matkalla, kuten yleensä pitkissä hiihdoissa on tapahtunut. Kestävyyden kehitystä kenties...
Pirkan jälkeen muutama päivä lepoa ja treenileiri Kanarialla alkoi. Lähdin avovaimoni kanssa kaksistaan Maspalomasiin harjoittelemaan ja nauttimaan vapaa-ajasta. Molemmilla on ollut aika hektistä töiden ja treenien kanssa keväällä, joten tauko perusrutiineista teki hyvää. Leirin perusidea oli selvä. Paljon pyörätunteja jalkoihin, juoksua unohtamatta. Ja myös treenaten niin ettei pahaa ylirasitusta pääse syntymään kisan takia. Ensimmäinen viikko sisälsi paljon pyörää, reipasta juoksua ja pari tuntumaa ylläpitävää uintia. Viikkoon sain kasaan 31h laadukasta treeniä, joka ei kuitenkaan liikoja painanut jaloissa. Ensimmäisen treeniviikon jälkeen kevyempi päivä ja sitten tupla-olympiamatkan kisa Arinagassa.
Kisa oli kyllä aikamoinen kokemus. Paikalle oli saapunut Espanjan kärkitason triathleetteja, joten vauhtia oli luvassa. Itsellä tavoite oli tehdä hyvä kovavauhtinen treeni niin, että vielä jaksaa toisellakin viikolla harjoitella. Kisa oli kohtalaisen iso tapahtuma pikkukaupungissa ja jo lauantain checkissä oli karnevaalitunnelma. Pikku yllätyksenä tuli lauantaina ilmoittautumisessa ja pyörien checkauksessa, että kukaan ei puhunut englantia. Oli vähän orpo olo reitin suhteen ja muutenkin jännäsi mihin sitä on joutunut mukaan. Onneksi kisapäivänä sunnuntaina sain omakohtaisen race infon parilta brittikaverilta, jotka olivat ottaneet reitistä selvää tulkin avulla.
Uinti tapahtui meressä kahtena kierroksena. Arinaga on todella tuulinen paikka ja hatusta piti pitää kiinni jo startissa aamulla. Starttasin eliittiryhmässä, joten suurimmalta ruuhkalta onneksi sain välttyä. Kisassa siis miltei 300 osanottajaa. Tuulen huomasi jo muutaman sadan metrin uinnin jälkeen. Mitä pidemmälle merelle uinti meni sen isoimmiksi aallot muuttuivat. Oli taas Suomi-pojalla ihmettelmistä kun suoraan altaasta joutui mereen kisaamaan. Ihan eri hommaa. Uinnin otin kohtalaisen rennosti reipasta matkavauhtia uiden ja rantauduin 8min kärjen takana.
Pyöräily oli kahtena kierroksena. Molemmilla kierroksilla ajettiin pikkuvuoren päälle. Reitti sisälsi muutaman mutkaisen ylä ja alamäen. Pyörä lähti hyvin liikkeelle ja saavutin ennen isompaa nousua jo porukkaa. Tarkoitus oli ajaa nousu kovaa ja sitten himmailla hiukan alamäessä. Nousussa sain porukkaa kiinni ja veikkaan, että pidin siinä kisan kärkivauhtia. Alamäkiosuudella samat jätkät, jotka sain nousussa kiinni ohittivat minut hurjaa kyytiä. Muutamat kurvit joita kisassa oli meni espanjooleilla selkeästi liukkaamin kuin minulla. Ajoin kisassa maantiepyörällä ja kovavauhtisessa alamäessä jäin varmaankin myös pyörän takia aika paljon. 60kmh vauhdissa aerodynamiikka on suuressa osassa ja tempopyörä on noissa vauhdeissa selkeästi nopeampi. Alamäessä sai puristaa tankoa tosissaan, että pysyi reitillä. Tuuli oli aika brutaali, en ole sellaista ennen kokenut. Toisella kierroksella sain taas samat jampat kiinni ylämäessä, jotka laskivat ohi. Ja pojat meni taas ohi kun alamäki alkoi. Alaselkä hiukan jumittui tuulta vastaan kamppailtaessa, joten toisella kierroksella jouduin alamäessä venyttelemään sitä monessa kohtaa. Pyöräilyssä taisin jäädä kärjelle samat 8min.
Juoksu tapahtui neljänä lenkkinä rantabulevardilla. Juoksu lähti yllättävän lennokkaan tuntuisesti liikkeelle. Tarkoituksenani oli juosta reipasta lenkkivauhtia, että palautuisin edes joskus leiri+kisa rupeamasta. Tuuli oli aivan älytön. Jalat meinasivat mennä solmuun kääntöpaikan läheisyydessä, jossa tuuli tuntui kaikista eniten. Lippiksestä piti pitää kiinni, ettei se lähtenyt karkuun. Juoksu sujui reipasta lenkkivauhtia. Juoksun aika 1h35min, joka on kohtalaisen hyvä juoksun helppouteen nähden. Suurimpana plussana juoksussa oli, että kramppeja ei esiintynyt vaikka keli oli lämmin.
Aikaa meni tähän hitaaseen kisaan 4h51min ja olin eliittisarjassa 25. Voittaja meni 30min kovempaa mikä ei ole missään nimessä paljoa kun ottaa huomioon kisan ajankohdan ja sen faktan, että tämä oli treeni. Kestävyysominaisuudet ovat mielestäni tehneet harppauksen viimevuodesta.
Pari päivää kisan jälkeen otin hiukan rennommin treenin kanssa ja tein kevyttä aerobista lenkkiä. Pari viimeistä päivää pystyi taas treenaamaan kovemmin. Kaikenkaikkiaan hieno leiri ja hieno kisa.

Kanarialainen kalkkuna-ankka?

Palautusruoka

Korkeimmalla kohtaa. Teide näkyy takana.


Kisasta

Pirkanhiihto tuli koettua maaliskuun alussa. 90km hiihto oli aika kokemus. Sukset oli rasvattu vimpan päälle ja tarkoitus oli tehdä kova treeni ja nauttia kisasta. Hiihto kulki hienosti lähes koko matkan. Suksien luisto oli todella hyvä 20km asti, mutta sitten alkoi luisto huononemaan ja tämän huomasi alamäissä kun äijää painoi takaa ohi. Hiihto sujui jopa aika kovilla sykkeillä 40km asti jolloin oma vauhti alkoi hiukan tasaantumaan. Väli 40-75km meni aika treenivauhtia ja viimeinen 15km taas ihan kelpo kyytiä. Maaliin tulin ajassa 5h27min ja hiihto meni kutakuinkin juuri miten olin ajatellutkin. Kaikista positiivisin asia oli, että mies ei hyytynyt matkalla, kuten yleensä pitkissä hiihdoissa on tapahtunut. Kestävyyden kehitystä kenties...
Pirkan jälkeen muutama päivä lepoa ja treenileiri Kanarialla alkoi. Lähdin avovaimoni kanssa kaksistaan Maspalomasiin harjoittelemaan ja nauttimaan vapaa-ajasta. Molemmilla on ollut aika hektistä töiden ja treenien kanssa keväällä, joten tauko perusrutiineista teki hyvää. Leirin perusidea oli selvä. Paljon pyörätunteja jalkoihin, juoksua unohtamatta. Ja myös treenaten niin ettei pahaa ylirasitusta pääse syntymään kisan takia. Ensimmäinen viikko sisälsi paljon pyörää, reipasta juoksua ja pari tuntumaa ylläpitävää uintia. Viikkoon sain kasaan 31h laadukasta treeniä, joka ei kuitenkaan liikoja painanut jaloissa. Ensimmäisen treeniviikon jälkeen kevyempi päivä ja sitten tupla-olympiamatkan kisa Arinagassa.
Kisa oli kyllä aikamoinen kokemus. Paikalle oli saapunut Espanjan kärkitason triathleetteja, joten vauhtia oli luvassa. Itsellä tavoite oli tehdä hyvä kovavauhtinen treeni niin, että vielä jaksaa toisellakin viikolla harjoitella. Kisa oli kohtalaisen iso tapahtuma pikkukaupungissa ja jo lauantain checkissä oli karnevaalitunnelma. Pikku yllätyksenä tuli lauantaina ilmoittautumisessa ja pyörien checkauksessa, että kukaan ei puhunut englantia. Oli vähän orpo olo reitin suhteen ja muutenkin jännäsi mihin sitä on joutunut mukaan. Onneksi kisapäivänä sunnuntaina sain omakohtaisen race infon parilta brittikaverilta, jotka olivat ottaneet reitistä selvää tulkin avulla.
Uinti tapahtui meressä kahtena kierroksena. Arinaga on todella tuulinen paikka ja hatusta piti pitää kiinni jo startissa aamulla. Starttasin eliittiryhmässä, joten suurimmalta ruuhkalta onneksi sain välttyä. Kisassa siis miltei 300 osanottajaa. Tuulen huomasi jo muutaman sadan metrin uinnin jälkeen. Mitä pidemmälle merelle uinti meni sen isoimmiksi aallot muuttuivat. Oli taas Suomi-pojalla ihmettelmistä kun suoraan altaasta joutui mereen kisaamaan. Ihan eri hommaa. Uinnin otin kohtalaisen rennosti reipasta matkavauhtia uiden ja rantauduin 8min kärjen takana.
Pyöräily oli kahtena kierroksena. Molemmilla kierroksilla ajettiin pikkuvuoren päälle. Reitti sisälsi muutaman mutkaisen ylä ja alamäen. Pyörä lähti hyvin liikkeelle ja saavutin ennen isompaa nousua jo porukkaa. Tarkoitus oli ajaa nousu kovaa ja sitten himmailla hiukan alamäessä. Nousussa sain porukkaa kiinni ja veikkaan, että pidin siinä kisan kärkivauhtia. Alamäkiosuudella samat jätkät, jotka sain nousussa kiinni ohittivat minut hurjaa kyytiä. Muutamat kurvit joita kisassa oli meni espanjooleilla selkeästi liukkaamin kuin minulla. Ajoin kisassa maantiepyörällä ja kovavauhtisessa alamäessä jäin varmaankin myös pyörän takia aika paljon. 60kmh vauhdissa aerodynamiikka on suuressa osassa ja tempopyörä on noissa vauhdeissa selkeästi nopeampi. Alamäessä sai puristaa tankoa tosissaan, että pysyi reitillä. Tuuli oli aika brutaali, en ole sellaista ennen kokenut. Toisella kierroksella sain taas samat jampat kiinni ylämäessä, jotka laskivat ohi. Ja pojat meni taas ohi kun alamäki alkoi. Alaselkä hiukan jumittui tuulta vastaan kamppailtaessa, joten toisella kierroksella jouduin alamäessä venyttelemään sitä monessa kohtaa. Pyöräilyssä taisin jäädä kärjelle samat 8min.
Juoksu tapahtui neljänä lenkkinä rantabulevardilla. Juoksu lähti yllättävän lennokkaan tuntuisesti liikkeelle. Tarkoituksenani oli juosta reipasta lenkkivauhtia, että palautuisin edes joskus leiri+kisa rupeamasta. Tuuli oli aivan älytön. Jalat meinasivat mennä solmuun kääntöpaikan läheisyydessä, jossa tuuli tuntui kaikista eniten. Lippiksestä piti pitää kiinni, ettei se lähtenyt karkuun. Juoksu sujui reipasta lenkkivauhtia. Juoksun aika 1h35min, joka on kohtalaisen hyvä juoksun helppouteen nähden. Suurimpana plussana juoksussa oli, että kramppeja ei esiintynyt vaikka keli oli lämmin.
Aikaa meni tähän hitaaseen kisaan 4h51min ja olin eliittisarjassa 25. Voittaja meni 30min kovempaa mikä ei ole missään nimessä paljoa kun ottaa huomioon kisan ajankohdan ja sen faktan, että tämä oli treeni. Kestävyysominaisuudet ovat mielestäni tehneet harppauksen viimevuodesta.
Pari päivää kisan jälkeen otin hiukan rennommin treenin kanssa ja tein kevyttä aerobista lenkkiä. Pari viimeistä päivää pystyi taas treenaamaan kovemmin. Kaikenkaikkiaan hieno leiri ja hieno kisa.
Kanarialainen kalkkuna-ankka?
Palautusruoka
Korkeimmalla kohtaa. Teide näkyy takana.
Kisasta
keskiviikko 10. helmikuuta 2010
Tahdikasta
Alkaa jo matkakuume vaivaamaan. 12.3-26.3 on varattu reissu Gran Canarialle. Muutama treenikaveri siellä on jo tällä hetkellä ja heidän viestit superlenkeistä nostattaa pientä matkakuumetta pintaan. Gran Canaria on kyllä leiripaikoista se mihin itse olen ihastunut totaalisesti. Pyörämaastoissa on haastetta ja mäkien nousu on todella mukavaa vaihtelua Suomen tasamaalla tahkomiseen. Lisäjännityksen ja odotuksen leiriin tuo dobla arinaga tupla-olympiamatkan kisa. Jännää päästä kisaileen mäkiseen maastoon. Tosin kisa tulee olemaan vain kova treeni ja mitään tuloksellisia tavoitteita ei ole.
Pirkan hiihto alkaa kohta myös läheneen. Hiihtokilometrejä on about 400, joten mitään paniikkia en ota 90km matkasta. Muutaman satakilometriä kerkeää vielä hiihtämään ennen koitosta, joten suksilla on tullut ihan riittävästi oltua. Sukset pitäisi saada jollain konstilla vielä luistamaan niin ei anna niin paljoa tasoitusta muille... Tai lähinnä Halmeen Mika on se, jonka kanssa lähden kisaamaan. Halme on voitettava, koska muuten tulee henkisesti raskaita yhteistreenejä keväällä.
Treenit on rullanneet kivasti ja käydyt uinti ja juoksutestit ovat näyttäneet positiivisia merkkejä kunnosta. Mitään hirmuviikkoja ei ole tullut. Treeniä on tullut tasaisen tappavasti. Yksi lyhyt flunssanpoikanen vaivasi mutta sekin on jo voitettu. Fiilis on todella hyvä ja odotan kesältä hyppäystä uudelle tasolle.
Pirkan hiihto alkaa kohta myös läheneen. Hiihtokilometrejä on about 400, joten mitään paniikkia en ota 90km matkasta. Muutaman satakilometriä kerkeää vielä hiihtämään ennen koitosta, joten suksilla on tullut ihan riittävästi oltua. Sukset pitäisi saada jollain konstilla vielä luistamaan niin ei anna niin paljoa tasoitusta muille... Tai lähinnä Halmeen Mika on se, jonka kanssa lähden kisaamaan. Halme on voitettava, koska muuten tulee henkisesti raskaita yhteistreenejä keväällä.
Treenit on rullanneet kivasti ja käydyt uinti ja juoksutestit ovat näyttäneet positiivisia merkkejä kunnosta. Mitään hirmuviikkoja ei ole tullut. Treeniä on tullut tasaisen tappavasti. Yksi lyhyt flunssanpoikanen vaivasi mutta sekin on jo voitettu. Fiilis on todella hyvä ja odotan kesältä hyppäystä uudelle tasolle.
tiistai 12. tammikuuta 2010
Balanssi
Vuosi 2010 on startattu ja 2009 on historiaa. Viime vuosi urheilun kannalta oli hiukan alavireinen, koska suurta onnistumista mistään kisasta ei tullut. Mutta eipä hätiämitiä, koska vuonna 2010 on taas uudet kisat ja uudet kujeet.
Joulunaika meni taas kohtalaisen rennosti ottaen. Teki kyllä ihan hyvää, koska syyskausi harjoittelussa meni hyvin. Joulukuun puolessa välissä aloitin työt Raision top-sportissa ja kroppa oli alkuun ihmeissään seisoskelusta. Pari viikkoa oli iltatreeneistä puhti poissa, mutta nyt jalat ei ole moksiskaan seisoskelusta. Työt osa-aikaisena rytmittää kivasti päiviä treenin ja koulun kanssa. Balanssi on päivän sana.
Hiihtokelit ovat tulleet vihdoinkin Turkuun ja latua riittää enemmän kuin pariin vuoteen. Tästä syystä suksien päällä on tullut viihdyttyä mukava määrä muutaman viikon ajan. Jos nyt kelit pysyvät hyvinä niin Kasurisen nimi löytyy Pirkan vapaan 90km lähtölistalta. Tosin rennolla mielellä startaten, ettei ihan hirveää tilttiä tule ennen etelänleiriä ja Kanarian tupla olympiamatkaa.
Palailemisiin taas kun on jotain kerrottavaa.:) Nyt juoksuhallille vetään reippaita 500m juoksuja ja kuntopiiriä kuntopallolla.
Joulunaika meni taas kohtalaisen rennosti ottaen. Teki kyllä ihan hyvää, koska syyskausi harjoittelussa meni hyvin. Joulukuun puolessa välissä aloitin työt Raision top-sportissa ja kroppa oli alkuun ihmeissään seisoskelusta. Pari viikkoa oli iltatreeneistä puhti poissa, mutta nyt jalat ei ole moksiskaan seisoskelusta. Työt osa-aikaisena rytmittää kivasti päiviä treenin ja koulun kanssa. Balanssi on päivän sana.
Hiihtokelit ovat tulleet vihdoinkin Turkuun ja latua riittää enemmän kuin pariin vuoteen. Tästä syystä suksien päällä on tullut viihdyttyä mukava määrä muutaman viikon ajan. Jos nyt kelit pysyvät hyvinä niin Kasurisen nimi löytyy Pirkan vapaan 90km lähtölistalta. Tosin rennolla mielellä startaten, ettei ihan hirveää tilttiä tule ennen etelänleiriä ja Kanarian tupla olympiamatkaa.
Palailemisiin taas kun on jotain kerrottavaa.:) Nyt juoksuhallille vetään reippaita 500m juoksuja ja kuntopiiriä kuntopallolla.
tiistai 8. joulukuuta 2009
Päivitystä
Flunssa taittui hiljalleen pois ja pääsin taas tekemisen makuun. Ihmeellisen pitkään meni ennenkuin treenirytmi löytyi. Päälle viikon pakko lepo vei uinnin ja juoksun totaalisen alas. Aloittaminen oli hirveää. Melkein kaksi viikkoa meni nihkeästi treeneissä ja sitten tuntuma alkoi löytymään. Nyt on hyvä tatsi päällä ja tunteja on tullut kivasti. Viimeviikolla tuli ulkoiltua 17h yhden lepopäivän kanssa. Hyvä meininki.
Pari viikkoa tulee koulun kanssa painittua ja sen jälkeen joululomalle hyvillä mielin. Joulu on yleensä ollut aika laiskaa aikaa vaikka aikaa olisi treenata yllinkyllin. Tänä vuonna täytyy muuttaa tapoja ja ottaa tavoitteeksi kunnon tuntien keräily. Jospa sitä suksillekin jo pääsisi jossain päin Suomea.
Pari viikkoa tulee koulun kanssa painittua ja sen jälkeen joululomalle hyvillä mielin. Joulu on yleensä ollut aika laiskaa aikaa vaikka aikaa olisi treenata yllinkyllin. Tänä vuonna täytyy muuttaa tapoja ja ottaa tavoitteeksi kunnon tuntien keräily. Jospa sitä suksillekin jo pääsisi jossain päin Suomea.
perjantai 20. marraskuuta 2009
Vettä sataa
Hyvää päivää. Turussa sataa vettä ja meikäläinen on flunssassa. Tämä viikko on mennyt lepäillessä. Maanantaina 800m uintitesti meni vaisusti ja olokin oli jotenkin outo. Seuraavana päivänä kurkku oli karheana ja keskiviikkona nousi kuume. Kuumetta oli pari päivää ja tänään perjantaina on jo hiukan parempi olo. Lihaksia särkee ja pieni flunssan tunne kropassa, joten mitään liikunnalista aktiviteettia ei voi pariin päivään harrastaa. Täytyy nyt saada flunssa alta varmasti pois ennenkuin alkaa taas harjoittelemaan. Pitkittää tätä en halua. Mutta mikäs sen parempi kuin sairastaa flunssat pois nyt, kun on huono keli.
Alustava kisaohjelma "isojen kisojen" osalta alkaa näyttää valmiilta. Keväällä etelänleirin kylkiäisenä aion vetää Kanarialla Dobla Arinaga 3-80-20 kisan. Kisa oli tänä vuonna kohtalaisen tasokas kun voiton vei miehissä Eneko Llanos. Tuo kisa tulee olemaan enemmän tai vähemmän treeninä menevä, mutta on kiva aloittaa kausi jo maaliskuussa. Toinen iso on Quelle Challenge Copenhagen. Siellä on se kauden iso tavoite, jossa vauhdin pitäisi olla kovaa ja ajallinen kehitys verrattuna Nokian täyteen matkaan huimaa.;)
Treenit ovat menneet syksyllä todella hyvin verrattuna viime vuoteen. Joten kunhan nyt pystyn viemään ohjelmat loppuun talven ajalta niin miksipä sitä kehitystä ei tulisi.
Työharjoittelu loppui tänään tunturilla ja nyt aloitan lopputyön ahertamisen. Aiheena tulee olemaan yritysten yhdistyminen, jännää. Työharjoittelun loppuminen tarkoittaa myös sitä, että treenaamiseen jää enemmän aikaa. Mikä on pelkästään positiivista, koska tässä lajissahan pitäisi olla koko ajan sorvin ääressä. Palailemisiin.
Alustava kisaohjelma "isojen kisojen" osalta alkaa näyttää valmiilta. Keväällä etelänleirin kylkiäisenä aion vetää Kanarialla Dobla Arinaga 3-80-20 kisan. Kisa oli tänä vuonna kohtalaisen tasokas kun voiton vei miehissä Eneko Llanos. Tuo kisa tulee olemaan enemmän tai vähemmän treeninä menevä, mutta on kiva aloittaa kausi jo maaliskuussa. Toinen iso on Quelle Challenge Copenhagen. Siellä on se kauden iso tavoite, jossa vauhdin pitäisi olla kovaa ja ajallinen kehitys verrattuna Nokian täyteen matkaan huimaa.;)
Treenit ovat menneet syksyllä todella hyvin verrattuna viime vuoteen. Joten kunhan nyt pystyn viemään ohjelmat loppuun talven ajalta niin miksipä sitä kehitystä ei tulisi.
Työharjoittelu loppui tänään tunturilla ja nyt aloitan lopputyön ahertamisen. Aiheena tulee olemaan yritysten yhdistyminen, jännää. Työharjoittelun loppuminen tarkoittaa myös sitä, että treenaamiseen jää enemmän aikaa. Mikä on pelkästään positiivista, koska tässä lajissahan pitäisi olla koko ajan sorvin ääressä. Palailemisiin.
tiistai 27. lokakuuta 2009
Syyskauden runkoa
Morjesta pöytään. Syksyn treenit on lähteneet kivasti käyntiin. Lokakuussa on tullut 3 hiukan kovempaa viikkoa ja nyt on meneillään palauttavampi viikko. Ajattelin kirjoitella omasta treeniohjelmasta ja rungosta vähän tarkemmin, jos joku saisi siitä jotain virikettä ja hyötyä omaan tekemiseensä.
Syksyn treeneissä painotus on enemmän voimapuolella ja peruskunnon hakemisessa. Yritän pitää syksyllä viikkotunnit n 15h/vko tuntumassa. Enempää ei oikeastaan vielä kannata ja enkä kyllä kerkeäisikään työharjoittelun ja koulun takia. Määriä tulee nostettua sitten joulun jälkeen ja ehkä jo työharjoittelun päättymisen jälkeen, jolloin koulua ei välttämättä ole joka päivä. Kevyt viikko menee osaltaan saman treenirungon mukaan, tosin yksi lepopäivä lisää ja kevyempiä treenejä.
Tämän hetken treenirunko:
Ma ap. lyhyt juoksu, ip. uinti (kelausta)
Ti ip. rappusjuoksu + kuntopiiri + verryttelyjuoksut
Ke ip. reipas juoksu, vk:ta
To ip. puntti ja uinti
Pe pyöräily/jotain kevyttä/lepo
La ap. pitkäjuoksu ip. uinti ja keskivartalo jumppa
Su pitkä pyörä
ap=aamupäivä
ip=iltapäivä
Viikottaiset juoksukilometrit on nousseet 50-60km väliin ja sen on kyllä huomannut takareisien jäykkyytenä. Venyttely on aina ollut jotenkin hankalaa aloittaa, mutta nyt on pakosta joutunut aukaisemaan lihaksia ennen jokaista treeniä. Vaikka pyöräily on pienemmässä osassa näin syksyisin, niin siltikin yhteislenkeillä on ollut aika hyvä taagi jaloissa. Kai ne pyöräilypohjat on sen verran hyvät, että se kulkee pienemmälläkin vaivalla. Uintiin on sattunut sankaripäiviä ja myös jumista runnomista. Turhan kova puntti yläkropalle aina näkyy uinnin takkuiluna. Tosin sehän ei niinkään haittaa näin syksyisin.
Pyörästä on tullut jo muutama kysely mutta se on vielä myynnissä. Nyt tekemään tarjouksia ja tervetuloa ihmettelemään sitä tarkemmin Turkuun tai sopimuksen mukaan Hämeenlinnaan, nopeat syövät hitaat.:)
Syksyn treeneissä painotus on enemmän voimapuolella ja peruskunnon hakemisessa. Yritän pitää syksyllä viikkotunnit n 15h/vko tuntumassa. Enempää ei oikeastaan vielä kannata ja enkä kyllä kerkeäisikään työharjoittelun ja koulun takia. Määriä tulee nostettua sitten joulun jälkeen ja ehkä jo työharjoittelun päättymisen jälkeen, jolloin koulua ei välttämättä ole joka päivä. Kevyt viikko menee osaltaan saman treenirungon mukaan, tosin yksi lepopäivä lisää ja kevyempiä treenejä.
Tämän hetken treenirunko:
Ma ap. lyhyt juoksu, ip. uinti (kelausta)
Ti ip. rappusjuoksu + kuntopiiri + verryttelyjuoksut
Ke ip. reipas juoksu, vk:ta
To ip. puntti ja uinti
Pe pyöräily/jotain kevyttä/lepo
La ap. pitkäjuoksu ip. uinti ja keskivartalo jumppa
Su pitkä pyörä
ap=aamupäivä
ip=iltapäivä
Viikottaiset juoksukilometrit on nousseet 50-60km väliin ja sen on kyllä huomannut takareisien jäykkyytenä. Venyttely on aina ollut jotenkin hankalaa aloittaa, mutta nyt on pakosta joutunut aukaisemaan lihaksia ennen jokaista treeniä. Vaikka pyöräily on pienemmässä osassa näin syksyisin, niin siltikin yhteislenkeillä on ollut aika hyvä taagi jaloissa. Kai ne pyöräilypohjat on sen verran hyvät, että se kulkee pienemmälläkin vaivalla. Uintiin on sattunut sankaripäiviä ja myös jumista runnomista. Turhan kova puntti yläkropalle aina näkyy uinnin takkuiluna. Tosin sehän ei niinkään haittaa näin syksyisin.
Pyörästä on tullut jo muutama kysely mutta se on vielä myynnissä. Nyt tekemään tarjouksia ja tervetuloa ihmettelemään sitä tarkemmin Turkuun tai sopimuksen mukaan Hämeenlinnaan, nopeat syövät hitaat.:)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)